*

Hilkka Kemppi Tukevasti ilmassa

Onko meillä varaa uskoa tulevaisuuteen?

  • Onko meillä varaa uskoa tulevaisuuteen?

Synkkyyden lietsonta ja huokaileva politiikka on ajankohtaista jälleen, kun vienti ei vedä ja työttömyysprosentit nousevat paikoitellen toiseen kymmeneen. Tammi-heinäkuun yhteenlaskettu vienti väheni kaksi, ja tuonti kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna, yritysten liikevaihto laski 9,8 miljardia euroa vuodesta 2013 ja kotitalouksien velkaantumisaste kohoaa kaiken aikaa.

Olemme kuunnelleet jo vuosien ajan, kuinka Suomen talouden alamäelle ei näy loppua. Vikakin tuntuu löytyvän meistä suomalaisista, vaikka olemme mielestämme eläneet elämäämme työtä tehden ja realistisesti tulevaisuuteen suhtautuen.  

On syytä puhua tulevaisuususkosta ja tarttua toimeen. Olemme tekijäkansaa. Kykymme pääsevät valloilleen konkreettisten tavoitteiden äärellä.  Meidän on aika kysyä itseltämme, mitä sellaista luomme tähän maahan, mikä hyödyttää meidän jälkeemme tulevia? 

Keskustalainen aatemaailma perustuu ajatukselle, että maa on jätettävä seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa, kun sen on itse saanut. Tämä aate ei tarkoita vain ympäristöä, vaan kestävää talouspolitiikkaa, turvallista ulkopolitiikkaa sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta.  Sodan jälkeinen köyhä ja velkaantunut Suomi loi hyvinvointivaltion: ilmaisen koulutuksen ja terveydenhuollon. Se on kantanut maatamme näihin päiviin saakka. Idealismi kantaa tekemisen kautta uskomattomiin lopputuloksiin.

Hallitusohjelmassa on konkreettisia uudistushankkeita, joilla luomme tulevaisuuden Suomea. Perustulokokeilu on saatava käyntiin ja muokattava saatujen kokemusten kautta voimaannuttavaksi selkänojaksi pätkätöitä tekeville ja byrokratian kanssa painiville uurastajille. Suomen on edistettävä elinkeinoelämän toimintaa rohkeilla investoinneilla. Jos tahtoa löytyy, voimme rakentaa rautatieyhteyden Viron kautta Keski-Eurooppaan ja Lapin kautta Jäämerelle. Nämä infrahankkeet tekisivät Suomesta liikenneyhteyksien solmukohdan: portin idän ja lännen, sekä arktisen alueen ja Euroopan välillä. Rautatie myös alentaisi teollisuuden vientikustannuksia ja kohentaisi kilpailukykyämme. Arktinen osaamisemme puolestaan pääsee oikeuksiinsa tulevaisuudessa, kun pohjoisten alueiden merkitys nousee.

Suuret uudistukset vaativat suuria investointeja. Niitä ei tehdä vain oman, vaan myös tulevien sukupolvien menestystä ajatellen. Näistä olemme mekin päässeet nauttimaan: päätöksistä, jotka on tehty parempaan tulevaisuuteen uskoen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kirjoituksessa ajetaan hyvää tavoitetta, mutta silti sen sisältö lähinnä kauhistuttaa.

Ensinnäkin, väite suomalaisten synkkyydestä ei yleisesti ottaen pidä paikkaansa. Tuoreiden tutkimusten mukaan suomalaiset kuuluvat maailman tyytyväisimpiin ihmisiin, olipa kyse sitten yleisestä tyytyväisyydestä elämäänsä, työtyytyväisyydestä tai tyytyväisyyden tasaisesta jakautumisesta kansan keskuuteen. Nämä synkistelypuheet kuuluvat lähinnä poliitikkojen ja median repertuaariin.

Toiseksi. Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku ja ikävätkin tosiasiat ovat tosiasioita. Ja Suomen talouden pitkä alamäki on niin selvästi ja kiistattomasti dokumentoitu että sitä tuskin voidaan pitää minään muuna kuin tosiasiana. Se esillä pitäminen ei ole synkistelyä. Kysymys on siitä, miten siihen suhtaudutaan. Se on syytä nähdä lähinnä tehtäväalueen määrittelynä. Ja sitä tehtävää ei hoideta mielikuvamarkkinoinnilla ja konsulttijargoniin kuuluvilla voimaannuttamisfraseologialla, vaan kunnon analyyseillä, suunnitelmilla ja toimeenpanolla.

Kolmanneksi, mikä tahansa rahareikä ei ole investointi. Investoinnin täytyy olla tuottava, jotta sitä voitaisiin kutsua investoinniksi. Muuten on suuri vaara, että tuloksena on se perinteinen innostus, hämmästys, sekaannus ja järkytys tapahtumaketju, jota aikoinaan esimerkiksi Valcon kuvaputkitehdas edusti. Ja nämä Tallinnan tunneli hankkeet kuuluvat ehdottomasti tähän samaan rahareikäkategorian. Näitä asioita ei hoideta retoriikalla ja primitiivisellä tahtomisella. kyllä siihen tarvitaan tiukkaa asioihin paneutumista, kotitöiden ahkeraa tekemistä ja hyvä annos itsekritiikkiäkin. Edison aikoinaan sanoi, että innovaatioissa kymmenen prosenttia on inspiraatiota ja yhdeksänkymmentä perspiraatiota. Se pätee näissä taloustalkoissakin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Nämä infrahankkeet tekisivät Suomesta liikenneyhteyksien solmukohdan: portin idän ja lännen, sekä arktisen alueen ja Euroopan välillä."

Hmm. Olisikohan blogistilla tarjota jonkinlaisia arvioita siitä, millaisia tavaramääriä esim. tuolle Jäämeri-Rail Baltic -ratayhteydelle mahtuisi?

Vertailun vuoksi, Kanaalin tunnelissa kulkee vuodessa noin 20 milj. tonnia rahtia ja Suomen ulkomaankauppaa on hieman alle 100 milj. tonnia, joista noin 80% kulkee meriteitse. Kanaalissa ei tosin tarvitse huomioida sitä, että myös muutaman muun maan ulkomaankauppa (ja henkilöliikenne, joka on etusijalla rahtiin nähden) olisi tunkemassa samoille kiskoille.

"Rautatie myös alentaisi teollisuuden vientikustannuksia ja kohentaisi kilpailukykyämme."

Kun esittää tällaisia väitteitä, niin on tapana esittää myös jonkinlaista evidenssiä siitä, millä perusteella rautatiekuljetus on teollisuuden viennille edullisempaa kuin nykyinen merikuljetus.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Eilen illalla The Economist julkaisi tuoreimmat Euroopan talousluvut. Kyseessä on kuukausittain päivitettävä reaaliaikainen tilastokatsaus, teemalla "Otetaan Euroopan pulssi", eli miten maanosa voi.

http://www.economist.com/blogs/graphicdetail/2015/...

Ihan pakko kiinnittää huomio kahteen tunnuslukuun:
Debt>> Prímary Balance; eli Velat maittain, ja sieltä Julkisen talouden perusalijäämä:
Suomi on koko Euroopan heikoin maa.
Ainoa, jonka alijäämä on yli 2,o % vuoden 2015 BKT:stä.

Toinen huomioitava tunnusluku:
Viimeisin tieto maan BKT-kasvuluvuista:
Kaikki muut plussalla,
Suomi ainoana nil = ei kasvua.= Nolla.

Tulevaisuuden kannalta olennaista tietää ja muistaa nämäkin.

Eero Mattila

"Keskustalainen aatemaailma perustuu ajatukselle, että maa on jätettävä seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa, kun sen on itse saanut."

Tarkoitit varmaan Alkiolaista arvomaailmaa? Keskustalainen arvomaailma voi olla mitä tahansa. Keskustalaisten joukossa toki varmaan on vieläkin alkiolaisia, mutta enemmistö lienee jo jotain ihan muuta mulle-heti-kaikki-tänne yms. porukkaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kirjoituksella on hyvä ja optimistinen tarkoitus, mutta sen akilleen kantapää näkyy pienessä sivulauseessa, jossa todetaan, että suomalaiset elävät mielestään eloaan työtä tehden JA
"...realistisesti tulevaisuuteen suhtautuen."

Suomen halitukset eivät ole ainakaan kahdeksaan vuoteen suhtautuneet nykyisyyteen tai tulevaisuuteen realistisesti, mikä näkyy niiden tekemien suunnitelmien, päätösten ja sitoumusten sarjasta. Tämän on todettu jo niin monelta taholta, että sen pitäisi olla kaikille tuttu asia. Kruununa on viime keväänä esille tuotu arvio, jonka mukaan mm. six-pack oli historiamme kehnoin hallitus.

EU:n kyvyttömyys noudattaa omia sopimuksiaan ja EMU:n toimimattomuus on myös havaittu, mutta "realistinen suhtatuminen" näiden toimintaan on osoittautunut itsepetokseksi. Siis tosiasioiden tunnustaminen ei ole vieläkään agendalla siinä mielessä, että niiden perusteella aidosti myös toimittaisiin: tosiasioiden kieltäminen näyttää yhä olevan helpompaa poliittisen idealismin silmälaput edessä.

Usko tulevaisuuteen alkaa välittömästi kasvaa, kun näihin todellisiin ongelmiin käydään käsiksi ilman tabujen tuomia esteitä tai poliittista hyssyttelyä. Ne päätökset vaativat todella paljon rohkeutta ja radikaalien vaihtoehtojen punnintaa.
https://www.suomenuutiset.fi/talousviisaat-pohtiva...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Sodan jälkeinen köyhä ja velkaantunut Suomi loi hyvinvointivaltion: ilmaisen koulutuksen ja terveydenhuollon. Se on kantanut maatamme näihin päiviin saakka. Idealismi kantaa tekemisen kautta uskomattomiin lopputuloksiin."

Sodan jälkeen Suomeen syntyi teollisuutta ja kauppaa. Se on kantanut maatamme näihin päiviin saakka ja tehnyt "hyvinvointivaltion" mahdolliseksi.

On huolestuttavaa, jos "ilmaista" koulutusta tai terveydenhuoltoa aletaan pitää jonain uskonkappaleena. Tärkeää on se, mitä opiskellaan ja sen pohjalta tehdään, ei se, että koulutus tai terveydenhuolto olisi "ilmaista" - mitä ne eivät suinkaan ole.

Toimituksen poiminnat