*

Hilkka Kemppi Tukevasti ilmassa

Alkoholilain tiukentaminen tallaa niukkojen poliisiresurssien varpaille

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula lausui MTV:lle haluavansa kevään aikana uudistettavaan alkoholilakiin kirjauksen julkijuopottelun kieltämisestä. Olen Rehulan kanssa samaa mieltä siitä, että tarkoituksenmukaista on ohjata alkoholinkäyttöä valvottuihin tiloihin, mutta eri mieltä keinoista, joilla haluttuun lopputulokseen päästään.

Alkoholin aiheuttamat suorat kustannukset Suomen valtiolle ovat noin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Välilliset vaikutukset esimerkiksi yritysten tuottavuuden heikentymisenä ja menetettyinä elinvuosina ovat vielä huomattavasti tätä suuremmat. Suurin kustannus valtiolle ei kuitenkaan koidu puistoissa kesäpäivinä nuokkuvista suurkuluttajista, vaan sadoista tuhansista työssä käyvistä suomalaista, jotka kuluttavat alkoholia riskirajat ylittäviä määriä.

On siis selvää, että alkoholin kohtuutonta käyttöä tulee vähentää, mutta uusilla järjettömillä tiukennuksilla ilman todellisia resursseja valvoa rajoitusta ei ole alkoholipolitiikan järkevöittämisen kanssa mitään tekemistä.

Norminpurkuhankkeen pohjalla on ajatus säädettyjen tehtävien ja resurssien kohtaamisesta. Sellaista lainsäädäntöä, jota on mahdoton valvoa nykyisillä resursseilla, ei tule säätää. Suomalainen ryyppäyskulttuuri ei muutu juomispaikkoja rajoittamalla - varsinkaan kun rajoituksen valvontaan ei ole osoittaa resursseja. Todennäköisesti poliisien harteille heitettävä puistojuomisen valvonta on turhauttavaa tällaisena aikana, jolloin poliisiresurssien riittämättömyydestä käydään jatkuvaa keskustelua. Jo nyt suuri osa poliisien päivittäisistä hälytyksistä liittyy alkoholin vaikutuksen alaisena oleviin henkilöihin. Talouspulassa nämä hälytykset ovat pois muiden työtehtävien hoidosta.

Sen sijaan, että käytämme kansan kasvaneen turvattomuudentunteen edessä väheneviä poliisiresurssejamme puistoissa näkyvän juomisen kyttäämiseen, olisi syytä pohtia miten alkoholin käyttämistä saataisiin siirrettyä yhä enemmän valvottuihin ravintolaolosuhteisiin. Alkoholin nauttiminen ravitsemusliikkeissä on kohtuuttoman kallista. Tämä on fakta, jota julkijuopottelun kovempi säätely ei poista. Tehokkaimmin alkoholikulttuurin muuttamiseen kohti ravintoloissa tapahtuvaan anniskeluun voitaisiin vaikuttaa verotuksen kautta alentamalla ravintolassa nautittavan alkoholin verotusta. Samalla tuettaisiin ravintolaelinkeinoa, joka mahdollistaisi työpaikkojen lisääntymisen ja vähentäisi häiriökäyttäytymistä. Halvemmat alkoholijuomat houkuttelisivat ihmisiä myös syömään enemmän ravintoloissa. Esimerkiksi pienpanimoiden ulosmyyntioikeuden salliminen vähentäisi turhaa byrokratiaa ja muuttaisi raskasta suomalaista ryyppäyskulttuuria sosiaalisempaan ja vähemmän päihtymishakuiseen suuntaan. Tämä on julkijuopotteluun puuttuvaa säädöstä parempaa norminpurkua ja kotimaista elinkeinoelämää parantava uudistus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomen pitää nostaa alkoholin hintaa vielä reippaasti ja saamme juopottelun siirrettyä Viroon.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Eikä tiukennukset toisi ravintoloihin yhtään uusia työpaikkoja ja voisi johtaa pubien ja ravintoloiden määrän vähentymiseen. Miksi sitten alkoholien käyttö on etelän maissa enemmän kuin meillä?

Toimituksen poiminnat