Hilkka Kemppi Tukevasti ilmassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa paikataan johtamisen mustia aukkoja

  • Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa paikataan johtamisen mustia aukkoja

Suurin osa Suomen kunnista hyväksyy kuntastrategiaansa paraikaa tai suunnittelee strategiatyön aloittamista. Kevään mittaan lähtee heräilemään myös talousarviotyö ensi vuodelle, jolloin strategia otetaan johtamisen välineeksi ja kunnan taloutta suunnataan sinne mihin strategia käskee. Mutta mistä strategian painopisteet ovat muotoutuneet? Ne on usein koottu saatavilla olevan tilastotiedon pohjalta ja perustuvat keskusteluille ja aikaisemmille päätöksille. Näkymätöntä on kuitenkin mahdoton auttaa.

Vaikka Suomea on luonnehdittu tiedon luvatuksi maaksi, on tiedon avoimuudessa edelleen merkittäviä aukkoja. Ne eivät synny useinkaan tietoisesta salailusta, vaan esteenä ovat hallinnon ratkaisut ja totuttu toimintakulttuuri. Esimerkiksi perheiden palveluiden kohdalla esteenä on pirstaloituneet palvelut, niiden seurauksena pilkottu budjettitieto ja päätösten ennakkovaikutusten arvioinnin puuttuminen. Tieto ei seuraa lasta hallinnon rajojen yli, jolloin sen hyödyntäminen päätöksenteossa on tehty lähes mahdottomaksi. Tiedolla johtaminen tulee saada tavaksi ja mustiin aukkoihin tulee löytää värejä, jotta oikeisiin ongelmiin osataan puuttua. Perheitä koskevissa päätöksissä tutkittua tietoa on myös esimerkiksi lasten ja nuorten mielipiteet kokemusasiantuntijoina.

On selvää, että kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa sirpaleisesta nykyjärjestelmästä eli siitä, miten asiakkaat ja raha järjestelmän sisällä oikeasti liikkuvat. Muun muassa ajatushautomo Sitran ja Sosiaali- ja terveysministeriön vastikään teettämät tutkimukset ovat osoittaneet sydänpotilaiden hoitopolkujen hajanaisuuden, lonkkaleikkauspotilaiden hoidon rahoittajatahon vaihtumisen kymmeniä kertoja asiakassuhteen aikana sekä sen, että osa eniten palveluja tarvitsevista ja käyttävistä asiakasryhmistä jää nykyjärjestelmässä kokonaan tunnistamatta.

Tarvitsemme ehjempiä hoitopolkuja ja kokonaiskuvan, eli tietoa sekä järjestelmän toiminnasta että yksittäisen asiakkaan terveydestä ja hyvinvoinnista. Tietämättömyytemme jättää pimeitä aukkoja palveluiden vaikuttavuuden arviointiin, vaikeuttaa kehittämistyötä, aiheuttaa kustannuksia ja asettaa ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan asuinpaikan ja varallisuuden mukaan.

Päijät-Hämeen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa pyritään pureutumaan kuluvan vuoden mittaan juuri näihin ennaltaehkäisevän ja pitkäjänteisen päätöksenteon tiellä oleviin mustiin aukkoihin. Perheitä koskevien päätösten ennakkovaikutusten arviointia lähdetään kokeilemaan laajamittaisesti maaliskuussa ja Heinola on lähtenyt pilottikuntana mukaan Lapsibudjetoinnin suunnittelutyöhön. Lapsibudjetoinnin idea on avata väestökohtaisesti lasten ja perheiden palvelut kuntien talouteen niin, että palveluiden kohdentuminen on mahdollista hahmottaa hallinnonalat ylittävästi. Budjetoinnin avulla voidaan seurata palveluiden vaikuttavuutta ja arvioida palveluiden tarvetta. Tavoitteena on vähentää tarvetta raskaisiin palveluihin, kuten lastensuojeluun investoimalla ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta motivaatiota kasvattaa se, että lapsibudjetoinnilla voidaan auttaa niitä, joita nykyinen järjestelmä ei tavoita.

Paras mahdollinen tapa johtaa olisi sellainen, joka ennaltaehkäisisi ongelmia varhaista tukea korostamalla, mutta hädän tullen tarjoaisi viipymättä tehokasta apua. Toimivaltarajat eivät saa olla välittämisen tiellä. Näkymätöntä ja hiljaista on mahdoton auttaa ilman toimintakulttuurin uudistamista.

 

*Julkaistu Sosiaalialan osaamiskeskus Verson blogissa 2. maaliskuuta 2019. Alkuperäinen teksti: https://sosiaalialanosaamiskeskusverso.wordpress.com/blogi-2/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat