Hilkka Kemppi Tukevasti ilmassa

Kuntastrategia, jonka teki yli 1000 kuntalaista

  • Kuntastrategia, jonka teki yli 1000 kuntalaista

Asikkala valitsi strategian työstötavaksi osallistavan prosessin ja läpinäkyvän dokumentoinnin. Osana strategiatyötä järjestettiin valtuustoseminaarien ja ohjausryhmän kokousten lisäksi useita kaikille avoimia tilaisuuksia. Tällaisia olivat muun muassa ideakahvila, kuntalaiskysely, lapsiparlamenttikierros, avoin lausuntokierros, työntekijöiden tapaamiset ja kymmenet pienemmät tilaisuudet, joissa strategian ideoita ja näkemyksiä kerättiin ja nivottiin kokonaisuudeksi. Kuntalaisilta kerätty tieto sekä eri toimialojen ammattilaisten antama ohjaus on ollut korvaamatonta kokemusasiantuntijuutta, joka tulisi huomioida osana strategian tekemistä jokaisessa kunnassa. Kuntaa ei ole olemassa ilman kuntalaisia.

Koen, että avoin työskentelytapa on ollut Asikkalalle lottovoitto. Lähdimme valtuustokauteen ja uuden strategian työstöön tilanteesta, jossa kunnan päätöksentekokulttuuria kuvattiin riitaisaksi. Strategiatyötä tehdessä on löytynyt yhteisiä syitä nauraa ja itkeä, josta päätellen tunteita on päästy purkamaan. Koen, että avoin strategiatyö on ollut paras vastaus päätöksentekokulttuurin tuulettamiseksi. Tavoitteena on ollut alusta asti Asikkalan erottautuminen 310 muusta kunnasta. Yhteinen tahtomme oli kasvaa ja pärjätä kuntien välisessä kilpailussa, sitä ei ole missään kohtaa kyseenalaistettu.

Strategian rakentamisen loppuvaiheilla saimme kansallista huomiota, kun Asikkala valittiin Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi Urheilugaalassa 2018. Nopeasti ajatellen tämä titteli vaikutti koskevan vain urheilusta innostuneita, mutta pian kuntalaisten palautteista selvisi, että kyse on paljon suuremmasta asikkalalaisia yhdistävästä innostuksesta. Suomen liikkuvimman kunnan tarinasta tehtiin asenne tuleville vuosille: Strategialuonnoksen kokonaisuudessa liikkuminen näkyy paitsi ennakoivan hyvinvointityön kautta, mutta myös liikkuvina palveluina, joustavana palveluasenteena ja aktiivisuutena havitella maailmaa meille kylään ja näkyä positiivisesti ulospäin. Liikkuvien palveluiden tarve oli korostunut jo ennen palkintopokaalia myös kuntalaiskyselyn tuloksissa. Luimme myös VTT Timo Aron viestit tarkkaan: Yhä useampi valitsee kotikuntansa ilmapiirin perusteella. Asikkalan tulee olla liikkeellä positiivisella asenteella pilke silmäkulmassa.

Kuntalaiskyselyn myötä oli myös mielenkiintoista huomata, kuinka monet kunnan rajojen ulkopuolelta olivat kiinnostuneita Asikkalan tulevaisuudesta. Monet ihmiset linkittyvät Asikkalaan tuttavien, mökkinaapurien tai vanhempiensa kautta. Kuntalaiskyselyyn vastasi 563 henkilöä, joista lähes 16 % ilmoitti kotikunnakseen jonkin muun kunnan, kuin Asikkalan. Mikäli onnistumme strategiassa, monet heistä ovat potentiaalisia tulevia asikkalalaisia ja naapureita.

Tasapainottelu aiempien vuosien kärkien ja uuden löytämisen välillä osallistavassa prosessissa on vaatinut aikaa. Erottuakseen kunnan tulee tehdä pitkäjänteistä työtä valitsemiensa kärkien eteen, mutta toisaalta myös kuntalaisten kokemia uusia huomioita tulee kyetä kuulemaan. Riski turvallisuushakuiseen vanhaan jämähtämiseen ja toisaalta myös innostavaan juurettomaan ideointiin on olemassa. Kuntastrategian onnistunut resepti on kuitenkin lähempänä avioliittoa, kuin villejä irtosuhteita. Koen, että löysimme lopullisessa ehdotuksessa tasapainon uuden ja vanhan välillä kuuntelemalla kuntalaisten viestejä loppuun asti. Se oli mahdollista vain varaamalla strategian tekemiseen seitsemän kuukautta ja satoja tunteja aikaa.

Kun tietoa kerätään laajasti mukaan houkuttelemalla, on viestintä erityisen merkityksellistä. Hyvää on se, että strategian sisältö jalkautuu jo sitä tehdessä ja materiaalia kerätään talteen tuleville vuosille, mutta haasteena voi olla yksittäisen kuntalaisen pettymys siitä, kun oma viesti ei päädykään viimeiseen versioon. Priorisointia on ollut pakko tehdä, mutta siihen johtaneet syyt on pyritty avaamaan läpinäkyvästi. Mikäli laajaan prosessiin lähdetään, ohjausryhmältä tulee löytyä myös kyky kuunnella herkällä korvalla kerättyä kokemustietoa ja jäsennellä sitä yhä uudelleen ja uudelleen kärsivällisesti. Se ei ole kuntien toimintakulttuurissa itsestäänselvyys. Kuulimme usein palautteissa mitä pitäisi tehdä, mutta huomattavasti harvemmin törmää kuvaukseen siitä, miten maaliin päästään. Pyrimme hyödyntämään kerättyä materiaalia tulevaisuudessa myös niin, että keräsimme tiedot talteen kaikille avoimelle Tarina 2021 -sivustolle, jossa se on kunnan työntekijöiden, kuntalaisten, valtuutettujen, järjestöjen ja vaikka kesäasukkaiden vapaasti hyödynnettävissä. Tärkeintä on se, että sellaisetkin hyvät ideat saavat mahdollisuuden päästä lentoon, jotka eivät ole mahtuneet strategian viideksi kärjeksi.

Koen, että Asikkalan strategialuonnos kunnioittaa kuntalaisten vahvoja viestejä. Yhteisen prosessin mahdollistivat innostuneet kuntalaiset, tilaisuuksiin osallistunut valtuusto, joustava ohjausryhmä ja uudelle työnkentelytavalle avoimet kunnan asiantuntevat työntekijät. Hallintoakatemia tuki osallistavaa strategiatyötämme alusta loppuun ennakkoluulottomasti. Osallistumisen mahdollisuuksia ja vastuuta oman kotikunnan tulevaisuudesta on tarjottu, mutta vasta aika näyttää, miten sitä on osattu käyttää. Ratkaisevaa on se, miten saamme Asikkalan liikkuvan tarinan elämään seuraavan neljän vuoden ajan. Lopputulos on yhteisen työn tulosta.

Nyt se tarina vasta alkaa.

 

*Julkaistu 9. maaliskuuta 2018 Hallintoakatemian blogissa, http://hallintoakatemia.fi/asikkalan-strategia-on-kuntalaisten-tekema/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kiitos Hilkka tästä kirjoituksesta. Mielestäni työstäessämme Kotkan kaupunkistrategiaa meillä on ollut nyt hyvin samanlainen henki ja tapa edetä kuin teillä siellä Asikkalassa. Katsotaan mitä saamme aikaiseksi, kun strategiamme tulee kohta ns. tuutista ulos.

Toimituksen poiminnat