Hilkka Kemppi Tukevasti ilmassa

Hallitusneuvottelijan ajatuksia kaupasta ja maailmasta

Viime viikkoina olemme puhuneet kukin tahoillamme paljon hyvinvoinnin kasvattamisesta, mutta kovin vähän siitä, mistä taloudellinen pärjääminen ja talousrealismi muodostuvat. Tänään, eilen ja toissapäivänä ajatukseni ovat liikkuneet paitsi eri hallitusneuvottelupöytien yksityiskohdissa, mutta myös Suomen kannalta elintärkeässä suuressa kuvassa. EU-vaalit ovat merkittävä valinnan paikka sille, mihin suuntaan Suomi menee.

Suurvaltojen haaveilut markkinoidensa sulkemisesta tai kaupan muurien pystyttämisestä varjostavat kansainvälistä kauppaa. Tämä protektionistinen tapa toimia sopii kovin huonosti viennistä riippuvaiselle pienelle moniosaajavaltiolle Suomelle. Kun haluamme mm. hyvinvointia, korkealaatuisen koulutusjärjestelmän, riittävät eläkkeet ja huolenpitoa, tulee meidän pitää huolta, että rahat eivät lopu. Kun haluamme saavuttaa 75 % työllisyysasteen ja lopettaa julkisen sektorin velkaantumisen, jää keinoksi lisätä mm. vientiämme merkittävästi. Kaupan esteillä tässä yhtälössä ei ole sijaa. 

Maailmassa on kuitenkin vastakkaisiakin näkemyksiä. Euroopan markkinoiden protektionismin nousu heijastuu suoraan siihen, miten suomalaisilla yrityksillä menee, kuinka paljon saamme vientituloja ja pystymmekö pitämään pään pinnalla kovenevassa kilpailussa. Lopulta tämä näkyy yritysten osakkeiden hinnoissa, jolla on negatiivinen vaikutus niin sijoitushalukkuudelle kuin Suomen työllisyystilanteellekin. Mikäli Eurooppa päättäisi jatkossa kääntyä sisäänpäin kauppasuhteissa olisi se Suomen kannalta erityisen kohtalokasta, koska kansantaloutemme nojaa vientiin. Kannattaa pitää tämä mielessä EU-vaaleista äänestettäessä.

Mitä isot edellä, sitä pienemmät perässä. Protektionismi on selvimmillään näkynyt USA:n ja Kiinan väleissä, joissa maiden väliset tuontitullit ovat kääntyneet ensisijaisesti Kiinan tappioksi. Kuitenkin myös yhdysvaltalaiset kansainväliset firmat ovat valittaneet bisneksensä kärsivän. Näitä ovat esimerkiksi autonvalmistajat USA:ssa ja Euroopassa. Suomen tulee pitää huolta siitä, että maailman kauppajärjestö WTO säilyy toimintakykyisenä ja vahvana suuressa kuvassa. Muun muassa uusien autotullien suorat vaikutukset Suomen autoteollisuudelle olisivat meille alueellinen tragedia. Etla on arvioinut, että autoalalta voisi hävitä yli 10 prosenttia työpaikoista.  Vaikutus olisi siis mittava.

Euroopan ja Venäjän välien taustalla on puolestaan monia syitä; Ukrainan kriisi ja jännitteet Asovanmerellä, pakotteet, Venäjän toimet Syyriassa ja päätösten estäminen YK:n turvallisuusneuvostossa. Kaikki nämä toimet ovat merkki kovan valtapolitiikan noususta kansainvälisiin suhteisiin. Monenkeskisyys ja sääntöperustaisuus ovat uhattuina. Suomen kannalta kehitys on erittäin huolestuttavaa - ei pelkästään siksi, että olemme suurvallan naapuri, vaan myös siksi, että koko ulkopoliittinen toimintaympäristö on muuttunut epävakaammaksi ja vaikeammaksi ennustaa. Euroopassa vaikuttamisen lisäksi on kyettävä toimimaan rakentavalla tavalla naapurina Venäjän kanssa. 

Suomalaisten yritysten vienti EU:n ulkopuolelle oli vuonna 2017 noin 38 miljardia euroa ja se työllisti 410 000 henkilöä. Tämä luku ei ole syntynyt itsestään vaan kunnianhimoisen politiikan, kovien tavoitteiden ja määrätietoisen toiminnan kautta. Sipilä hallitus vahvisti muun muassa elintarvikemarkkinoiden vientiä ja sai solmittua useita uusia maiden välisiä sopimuksia. Tätä kehitystä ei voi nyt keskeyttää vaan töitä tulee jatkaa. Ensimmäisen askeleen tulee olla hallitusohjelman kirjaukset viennin edistämisestä ja investointien jouduttamisesta. Suomen talous ei tokene, hyvinvointi ei kasva ja palvelut eivät lisäänny ilman vahvaa vientitoimintaa maailman myrskyistä huolimatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Sääli vain että kotimaiset pienet, keskisuuret ja jopa suuret yritykset eivät halua viedä tuotteitaan tai palveluitaan muulle maailmalle.

Heille näyttää riittävän kotimainen "monopoliasema" tai vähäinen kilpailu.

Huilivat ja siivoavat yrityksiään laman aikaan, ja pitävät muulloin korkeaa hinnoittelua yllä.

Toivotankin muun euroopan tervetulleeksi Suomen markkinoille. Kilpailu on hyväksi jos pelkona on hävitä kokonaan pois markkinoilta.

PS: yritystuet pois niiltä eivät investoi maahamme, työllistä Suomalaisia tai keinotekoisilta yrityksiltä jotka elävät pelkillä tuilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset